Venäjä on alkanut käyttää kristinuskoa yhä enemmän valtion propagandassaan. Venäjän ja Ukrainan kirkkohistoriaa tutkinut Sean Griffin kertoo tuoreessa vieraskynässä miten ortodoksinen kirkko on valjastettu palvelemaan maan johdon arvoja ja päämääriä.

Ensimmäisen Covid-tartuntojen aallon levitessä Moskovaan huhtikuussa 2020, internetissä ilmestyi valokuvia, jotka uhkasivat aiheuttaa skandaalin Kremlissä. Kiistanalaisilla kuvilla ei kuitenkaan ollut mitään tekemistä kuolemantapausten määrän tai sosiaalisten etäisyyksien ja karanteenirajoitusten kanssa. Sen sijaan ne koskivat uuden ortodoksisen kirkon rakentamista, joka tunnetaan nimellä ”Kristuksen ylösnousemuksen patriarkaalinen katedraali” tai, tarkemmin, ”Venäjän federaation asevoimien pääkatedraali”.Lue koko artikkeli

Mikä on oikeusvaltio? Miten se syntyi? Jaakko Sorri arvioi professori Jukka Korpelan kirjan Länsimaisen yhteiskunnan juurilla.

Nykyään oikeusvaltion tuntomerkkeinä pidettävinä asioina voidaan mainita esimerkiksi (1) julkisen vallankäytön perustuminen lakiin, (2) julkisen vallan elinten asettamisen ja organisoimisen perustuminen lakiin, (3) riippumattomat tuomioistuimet, (4) julkisen vallan toimintoja sitovat yksityisiä suojaavat perusoikeudet sekä (5) yleisten normien asettamisen rajaaminen kuulumaan vain sellaisille julkisen vallan elimille, joiden asettamiseen kansalaiset voivat vaikuttaa. (Tarukannel 2002, s. 62). Oikeusvaltio-ajatukseen liittyy siis sekä ajatuksia siitä, miten normeja tulee säätää, kuinka julkisen vallan tulee perustua lakeihin ja toimia lain asettamissa rajoissa, että myös sopivasta tahosta päättämään siitä, miten lakeja yksittäistapauksissa käytännössä sovelletaan.Lue koko artikkeli

Ortodoksisen teologian ja modernin tieteen välistä suhdetta kysyttäessä on tavanomaista, että ortodoksien puolelta keskustelu kääntyy nopeasti eettisiin kysymyksiin.

On totta, että vain harvoin ortodoksisessa ajattelussa käydään dialogia uskonnon ja tieteen välillä muutoin kuin ortopraksian, eli uskonharjoituksen tai uskonkäytänteiden, hengessä. Tämä johtuu nähdäkseni ortodoksisen teologian muutamasta keskeisestä temaattisesta painotuserosta verrattuna läntiseen teologiaan. Onko tämä ajatuksellinen autopilotti ortodoksisen ajattelun heikkous vai vahvuus – se riippuu tulkitsijasta.Lue koko artikkeli