Länsimaisissa yhteiskunnissa on havaittavissa laajalle levinneitä erimielisyyksiä arvoista ja moraalista. Uskonnot ovat ratkaisevassa asemassa tässä hajautumisen ja polarisoitumisen prosessissa. Muun muassa tätä ilmiötä tutkii moraalipsykologinen uskonnontutkimus, joka on hiljattain syntynyt uusi tutkimusala.

Lue koko artikkeli

Nuoren maan kreationismi on näkemys, jonka mukaan maapallo ja kaikki eläinlajit on luotu kuuden päivän aikana alle 10 000 vuotta sitten. Tästä seuraa luonnollisesti myös ajatus, että dinosaurukset ja ihmiset olisivat eläneet samaan aikaan. Tästä pyritään löytämään todisteita myös Raamatusta. Tässä otteessa E. V. Rope Kojonen arvioi tulkintoja, joiden mukaan Jobin kirjassa puhuttaisiin dinosauruksista.

Lue koko artikkeli

Yksi tärkeimpiä aiheita uskon ja tieteen vuorovaikutuksessa on luominen ja evoluutio. Käsitys elämän ja ihmisen alkuperästä vaikuttaa olennaisesti siihen, miten ymmärrämme ihmisyyden, eläinkunnan ja ihmisen arvon, ja hyvän elämän. Aiheesta on suomeksikin joitain hyviä kirjoja ja Kojosen kirja tuo mukavan ja melko kattavan lisän keskusteluun erityisesti teologian ja filosofian puolelta.

Lue koko artikkeli

Luonnollisen teologian perinne on pitkä ja monipuolinen. Viime vuosina perinnettä jatkamaan on noussut laajennetuksi luonnolliseksi teologiaksi kutsuttu lähestymistapa. Mitä se on? Rodney Holder avaa asiaa kirjassaan Ramified Natural Theology in Science and Religion (Routledge 2021).

Lue koko artikkeli

Vaikka depressio on kansansairaus, jonka keskeisenä vaikutuksena on uskon ja toivon kuolema, jäämme sitä tarkastellessamme helposti jumiin lääketieteen tai terapian näkökulmaan. On tietenkin tärkeää etsiä tapoja hoitaa ja parantaa depressiota, mutta pelkkä lääketieteellinen näkökulma on aivan liian kapea. 

Lue koko artikkeli

Elinympäristömme muuttuu radikaalisti ja nopeasti taskuun mahtuvien tietokoneiden, digitaalisten valvontajärjestelmien, sota- ja hoivarobottien, geenimanipulaation ja 3D-tulostuksen kaltaisten innovaatioiden seurauksena. Älyteknologisissa ympäristöissä kukoistaminen edellyttää teknomoraalisia hyveitä, väittää teknologianfilosofi Shannon Vallor. Vallorin vinkit ovat relevantteja etenkin korona-aikana, jolloin työ ja ihmissuhteet rakentuvat entistä enemmän teknologian varaan.

Lue koko artikkeli

Tässä Areiopagin podcast-jaksossa Aku Visala ja Miikka Niiranen murtavat peruskoulun historiankirjojen myyttejä. Mitä sinnikkäitä myyttejä suomalaisissa koulukirjoissa opetetaan edelleen ja mitä niiden takaa paljastuu?

Lue koko artikkeli

Ovatko länsimaisen vapauden ihanteen juuret valistuksessa vai uskonnossa? Onko vapaus vain poliittinen ideaali vai pohjautuuko se perustavampaan todellisuuteen? Samuel Gregg sukeltaa kirjassaan Reason, Faith and the Struggle for Western Civilization aatehistoriaan ja vapauden ideaalin filosofiseen alkuperään.

Lue koko artikkeli

Keskiviikkona 19.1. Areiopagin YouTube-kanavan ja Tiedekulman nettisivujen kautta voi seurata seminaarimme suoria lähetyksiä aamukymmenestä iltaseitsemään. Tässä suorat linkit luentoihin, keskusteluihin ja paneelikeskusteluun.

Päivän aloittaa klo 10.00 TT Matti Kankaanniemen esitys ”Mitään Jeesusta koskaan ollutkaan?” – Myyttiteoria eli historiallisen Jeesuksen kieltäminen ja tieteellinen Jeesus-tutkimus. Sitä seuraa dos. Rope Kojosen esitelmä ”Voiko kreationistista tiedeskeptisyyttä ymmärtää” ja keskustelu, jonka juontaa tohtorikoulutettava Miikka Niiranen.Lue koko artikkeli

Lari Launonen ja Aku Visala jatkavat pohdintaa hyveellisyyden ja teknologian välisestä suhteesta. Onko oikein, että robotit hoitavat vanhuksemme? Moni mittailee askeliaan ja sykettään, mutta kuinka moni tarkkailee moraalista vaellustaan?

Lue koko artikkeli

Ajassamme tiede ja teknologia nauttivat laajaa arvostusta ja luottamusta, mutta samalla pinnan alla kytee myös tiedeskeptisyyttä, jopa salaliittoteorioita. Mihin perustuvat siis vaikkapa vaihtoehtohoitojen omaksuminen, evoluution epäily ja Jeesuksen historiallisen olemassaolon kiistäminen? Onko tilanteita, joissa tiedeskeptisyys voi olla järkevääkin, ja mikä rooli tieteellisillä auktoriteeteilla tulisi olla tiedonhankinnassamme?

Suomessa luotetaan tieteeseen ja tiedeinstituutioihin verrattaen paljon. Esimerkiksi vuoden 2019 Tiedebarometrin mukaan 77 prosenttia suomalaisista tuntee “hyvin suurta” tai “melko suurta” luottamusta yliopistoja ja korkeakouluja kohtaan. Suurempaa luottamusta nauttivat vain poliisi ja puolustusvoimat; vertailun vuoksi esimerkiksi Euroopan unioniin luottaa “hyvin suuresti” 4 prosenttia ja “melko suuresti” 30 prosenttia. Tiede ja teknologia ovat luonnollisesti hyvin suuressa roolissa myös suomalaisten arkielämämässä.Lue koko artikkeli

Tässä jaksossa Areiopagin podcastia Lari Launonen ja Aku Visala keskustelevat hyveiden ja teknologian välisestä suhteesta. Kuinka teknologia saattaa auttaa, vahingoittaa tai muuttaa meitä?Lue koko artikkeli

Olisiko toisaan mahdollista, että polveudumme ainoastaan kahdesta esi-isästä? Ehtisikö sivilisaatio ja miljardit ihmiset jakamaan yhteiset kantavanhemmat alle 10 000 vuodessa? Aiheesta kertoo Otto Pellinen.

Parin kuluneen vuoden aikana Professori Joshua Swamidass on vaikuttanut melkoisesti historiallisesta Aadamista ja Eevasta käytyyn keskusteluun. Hänen kirjoittamansa kirja The Genealogical Adam and Eve – The Surprising Science of Universal Ancestry (InterVarsity, 2019) on siitä erikoinen, että hän esittää siinä nykytieteen kanssa yhteensopivan hypoteesin, johon ei edes itse usko. 

Lue koko artikkeli