Suodata artikkeleita
Kaikki artikkelit
Dialogos – usko ja tiede katsomusten torilla
Ne, ketkä seuraavat Areiopagin facebook-ryhmää, saattavat muistaa pitkin kevätkautta sinne ripotellut mainospalat ”maailmankatsomuskampanjasta” ja siihen liittyvästä lehdestä. Mistä on kyse?Lue koko artikkeli
Esko Valtaoja: Kaiken käsikirja – mitä jokaisen tulisi tietää
Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja on kirjoittanut kirjan Kaiken käsikirja – mitä jokaisen tulisi tietä (Ursa 2012). Luonnontieteen sijaan kirja keskittyy paljolti Valtaojan omiin filosofisiin näkemyksiin kosmoksen, ihmisen, uskonnon ja hengen olemuksesta. Selvää eroa luonnontieteen tulosten ja Valtaojan tekemien filosofisten tulkintojen välillä ei tehdä.
Tässä arviossa tarkoitukseni on auttaa tämän eron näkemisessä ja tasapainottaa Valtaojan rakentamaa kuvaa.Lue koko artikkeli
Vieraskynä: Uskonto ja luonnontieteet -keskustelu ja ekoteologia
Sana ekoteologia tuo ihmisten mieleen hivenen erilaisia mielikuvia. Joku ajattelee, että kyse on vahvan ideologisesta ”luonnonsuojeluteologiasta”. Toinen näkökulma tavoittaa ekoteologian laajemman luonteen, eli ylipäätään luonnon maailman ja sen arvon pohdinnan. Rajaviiva ekoteologian ja ”luonnon teologian” (theology of nature) välillä on häilyvä, ja näitä kahta termiä käytetään joskus synonyymeinä. Tämä kirjoitus keskittyy näiden kahden alan rajapintaan.Lue koko artikkeli
Lordi Kelvin: ”Maailma on luotu, ja siksi sillä on alku ja loppu”
Yleisnero. Rakastettu riitapukari. Hurskas tiedemies. Suvereeni keksijä. Kaikkea tätä oli 1800-luvun viktoriaanisen tieteen kiintotähti Sir William Thomson (1824–1907), jälkipolvien tuntema lordi Kelvin.
Vieraskynä: ”Ateistinen henkisyys”
Ateismi ja henkisyys mielletään usein toisistaan etäisiksi asioiksi. Kuitenkin 2000-luvulla ateismin kasvavan näkyvyyden myötä on alettu puhua myös ateistisesta henkisyydestä tai käänteisesti henkisestä ateismista.Lue koko artikkeli
Litteän Maan myytti: Keskiajan kirkko tiesi Maan palloksi viimeistään 700 vuotta ennen Kolumbusta
Yleisen käsityksen mukaan keskiajan Eurooppa uskoi Maan olevan muodoltaan litteä. Harhaluuloa piti yllä katolinen kirkko, joka kielsi ankarasti vaihtoehtoisten teorioiden tutkimisen ja pyrki torpedoimaan Kolumbuksen löytöretket. Niinpä Kolumbuksen miehistökin oli nousta kapinaan, kun viikot Atlantilla kuluivat, eikä maata näkynyt. Kohtahan alukset syöksyisivät alas maailman reunalta!
Nämä tarinat tuntee meistä jokainen. Jotkut ovat saattaneet lukea ne totena jopa koulukirjoistaan.
Vastoin monien luuloa kertomukset keskiajan litteästä Maasta ovat puhtaita myyttejä: väärinkäsityksiä ja fantasiaa. Todellisuudessa eurooppalaiset oppineet eivät kadottaneet eivätkä sensuroineet antiikin filosofien tietoa Maan pallomaisesta muodosta.Lue koko artikkeli
Taikuridialogi: Miksi uskon/en usko ihmeisiin?
Uskooko taikuri ihmeisiin? Toinen uskoo, toinen ei. Paavilainen propagandisti ja jääräpäinen naturalisti kohtaavat keskustelussa yliluonnolliseen uskomisen oikeutuksista. Areiopagi.fi julkaisee Emil Antonin ja Sami Lahtisen välisen kolmikierroksisen kirjeenvaihdon ajalta 6.1.–9.2.2014.
Voiko Jumalasta puhua mielekkäästi?
Vaikka ateismin eli jumalankieltämisen haaste on melkoinen ei pelkästään kristityille vaan kaikkien muidenkin uskontojen edustajille, monessa mielessä vieläkin hankalampi ja tyrmäävämpi on modernin filosofian väite siitä, että koko Jumalasta puhuminen itsessään on mieletöntä.
Kun agnostikot pohdiskelevat huolellisesti sitä, voisivatko he uskoa Jumalaan millään ehdoilla ja jos voisivat, löytyisikö siihen mitään varmaa pohjaa, ja ateistit (kuten vaikkapa Richard Dawkins) arvostelevat mennen tullen jumalauskosta johtuvia kauheuksia kuten vaikkapa uskonsotia tai sisäisiä pelkoja, se mikä on yhteistä heille ja Jumalaan uskoville on se, että tuota väittelyä ja pohdiskelua pidetään ainakin järkevänä ja mahdollisena.Lue koko artikkeli
Vieraskynä: ”Tieteellä on rajansa, totuus on rajaton”
Luonnontieteelle ja kristinuskolle on yhteistä uskoa havaitsijasta riippumattomaan totuuteen. Mutta miten nämä kaksi lähestymistapaa totuuskysymykseen suhteutuvat toisiinsa? Aihetta pohtii vieraskynässä fysiikan professori Kaarle Kurki-Suonio.Lue koko artikkeli
Filosofi ja teologi väittelivät kahvilassa, kumpi voitti?
Areiopagi.fi julkaisee Olli-Pekka Vainion ja Aku Visalan humoristisen filosofis-teologisen dialogin, joka esitettiin Kauniaisissa Perusta-lehden teologisilla opintopäivillä tammikuussa 2011. Eräänä aamuna filosofi Riku kohtaa teologi Raulin helsinkiläisessä kahvilassa.Lue koko artikkeli
Kun uskontokritiikki ampuu ohi
Pappi mustassa kaavussa, huutaa ahdistuneena mustanpuhuvia kuvia täyttävissä videoissaan – veri vuotaa kun luoti uppoaa oman käden kautta kalloon, lapsen poskella valuu kyynel, sydämet vuotavat kuiviin.
Viime vuoden aikana Pappi-artisti saapui sosiaalisen median ihmeteltäväksi. Mistä motiiveista käsin tämä Pappi-hahmo ponnistaa? Minkälaista ajattelua hän pyrkii herättelemään? Syvemmän tarkastelun jälkeen Papin missio tuntuu kuitenkin olevan selkeä – Hän pyrkii haastamaan jälkimodernin ihmisen todellisuuskäsityksen radikaalilla tavalla.
Pappi avasi viime keväänä keskustelun tällä lyhyellä trailerillaan.
Vieraskynä: ”Ilman Jumalaa ei ole objektiivista moraalia”
Viattoman ihmisen kiduttaminen huvin vuoksi on väärin aina ja kaikkialla. Suurin osa ihmisistä on samaa mieltä tämän väitteen kanssa. Mutta mitä tekemistä sillä on Jumala-uskon kanssa?
”Jos Jumalaa ei ole olemassa, kaikki on sallittua”. Kosmologian professori Kari Enqvist kommentoi tätä Fjodor Dostojevskin Karamazovin veljesten kuuluisaa ajatusta Vanhan kirjallisuuden päivillä viime kesänä.Lue koko artikkeli
Vuoden suosituimmat artikkelit – ja mitä seuraava vuosi tuo tullessaan?
Areiopagin ensimmäinen vuosi on pulkassa ja on aika luoda arvioiva katse taaksepäin eli listata vuoden kohokohtia!
Mikä on puhuttanut eniten sivustolla? Mikä on luetuin kirjoitus? Mistä kirjoituksesta on tykätty eniten? Kenen vieraskynäilijän artikkelia on luettu eniten? Seuraavassa näiden kategorioiden suosituimmat postaukset. Lisäksi lopussa listaus kaikista vuoden aikana ilmestyneistä artikkeleista.Lue koko artikkeli