Israelilainen historioitsija Yuval Noah Harari on tullut tunnetuksi maailmanlaajuisista menestysteoksistaan Sapiens: Ihmisen lyhyt historia ja Homo Deus. Suomessa Hararin kertomusta ihmiskunnan menneisyydestä ja tulevaisuudesta on toistettu jopa Kansallisteatterin Sapiens-näytelmässä. Sammeli Juntunen löytää kuitenkin uutuuskirjassaan Hararin ajattelusta ansioiden lisäksi myös vakavia puutteita ja jopa sisäisiä ristiriitoja.

Lue koko artikkeli

Mistä ääriajattelussa eli ekstremismissä on oikein kyse? Dosentti Olli-Pekka Vainio selvittää ääriajattelun ja fanatismin syvintä olemusta. Normaalitilanteessa aniharva haluaa tunnustautua fanaatikoksi. Joskus äärimmäinen toiminta näyttää kuitenkin olevan ei ainoastaan hyväksyttyä, vaan myös moraalisesti velvoitettua. Lue koko artikkeli

Vaikeasti kehitysvammaisia ihmisiä on historiassa verrattu eläimiin sekä käyttäytymiseltään että moraaliselta asemaltaan. Nyky-Suomessa kyllä uskotaan kaikkien ihmisten yhtäläiseen ihmisarvoon ja oikeuteen hyvään elämään. Vaikeasti vammaisten kohdalla hyvän elämän edellytykset eivät kuitenkaan usein täyty. Lisäksi heidän moraalista yhdenvertaisuuttaan muiden ihmisten kanssa ei ole helppo filosofisesti puolustaa. Nämä seikat selviävät teoksesta Vaikeasti kehitysvammaisten arki ja ihmisyys (2022).

Lue koko artikkeli

Joidenkin tutkijoiden mukaan mielenhäiriö ja uskonnollinen kokemus voivat olla päällekkäisiä. Aku Visala pohtii depression ja hengellisten kokemusten suhdetta.

Lue koko artikkeli

Miksi pyrkimys toimia moraalisesti voikin itse asiassa olla julmuuden ja sadismin ilmentymä? Internet-ajan moraalisia dilemmoja pohtii filosofian professori Paul Russell.

Lue koko artikkeli

Puolalainen filosofi Leszek Kolakowski (1927-2009) kasvatettiin kommunistiksi. Pitkään hän aatetta puolustikin, kunnes näki sen todellisen luonteen. Tultuaan karkotetuksi länteen, hän arvioi kriittisesti myös kristillisen lännen henkistä tilaa. Mihin ihminen voi uskoa, kun Jumala ja kaikki filosofiat ovat kuolleet?

Lue koko artikkeli

E.V. Rope Kojosen teos ”Luominen ja evoluutio: Miten usko ja tiede kohtaavat” julkaistiin vuosi sitten. Mitä luomisnäkemystä ja evoluutiota koskevassa keskustelussa on sen jälkeen tapahtunut ja mitä on odotettavissa tulevaisuudessa? Tässä kirjoituksessa Kojonen vastaa joihinkin kirjan saamiin kommentteihin ja kertoo tutkimustyönsä uusista käänteistä.

Lue koko artikkeli

Millainen tiedollinen asema auktoriteeteilla on länsimaisen ihmisen ajattelussa? Miten nykyajan luottamuskriisi näyttäytyy sosiaalisen epistemologian näkökulmasta? Skeptisismistä ja episteemisistä auktoriteeteista kertoo Olli-Pekka Vainio.

Lue koko artikkeli

Löytyykö Koraanista yliluonnollista tieteellistä tietoa? Suositun islamilaisen väitteen mukaan näin on, eli Koraani tiesi kertoa esimerkiksi alkuräjähdyksestä 1400 vuotta ennen teorian keksimistä. Kuitenkin myös useat muslimiteologit näkevät väitteen ongelmallisena. Tässä artikkelissa E. V. Rope Kojonen kertoo Koraanin tieteellisiä ihmeitä koskevien väitteiden suosiosta ja ongelmista.

Lue koko artikkeli

Suru ei ole vain luonnollinen reaktio läheisen ihmisen kuolemaan. Se on myös moraalinen velvollisuus. Viileätunteisellakin on velvollisuus viljellä surun siementä sielussaan, kirjoittaa Lari Launonen.

Lue koko artikkeli

Onko Jumala hyvä samassa merkityksessä kuin ihminen,
jota pidetään hyvänä silloin kun hän toimii moraalisesti
oikein? Mitkä moraaliset syyt, jos minkäänlaiset
vaikuttavat Jumalan toimintaan?

Lue koko artikkeli

Mikä merkitys hellenistisellä filosofialla oli kristinuskolle? Antiikin filosofit pohtivat jumaluutta, mutta oliko heidän löytämällään lopputuloksella merkitystä kristillisen teologian kannalta?

Lue koko artikkeli

Onko uskolla merkitystä sen kannalta, kuinka järkevästi ihminen ajattelee? Jos luonnollinen järki on vanhan luterilaisen opetuksen mukaisesti pimentynyt, valaiseeko usko jotenkin järkeä? Mitä tämä valaiseminen voisi olla? Vaikuttaako se tieteellisiin tai yhteiskunnallisiin ratkaisuihin positiivisesti tai negatiivisesti?

Lue koko artikkeli