Tuottaako kosminen evoluutio elämää myös maapallon ulkopuolelle? Teologisen tutkimuksen pitäisi löytää keinoja vastata siihen mahdolliseen tilanteeseen, että vieraasta elämästä saadaan evidenssiä, sanoo teologian tohtori Vesa Nissinen.

Lue koko artikkeli

”On vaarallista näyttää ihmiselle liian selvästi hänen pedonkaltaisuutensa, muistuttamatta samalla suuruudestamme. Samoin on kuitenkin vaarallista näyttää ihmisen suuruutta liian selvästi unohtaen alhaisuutemme. Ja näitäkin vaarallisempaa on, ettemme tunne kumpaakaan.”[1]

Näin alkaa Nicholas Spencerin tuore tiiliskivi ”uskon ja tieteen yhteenkietoutuneesta historiasta”. Kirjan arvioi tässä James C. Ungureanu, jonka mukaan teoksessa on paljon kiitettävää, mutta myös silmiinpistäviä puutteita. Ungureanun arvostelu toimii samalla tutkielmana siitä, miten ajatus tieteen ja uskon konfliktista on syntynyt.

Lue koko artikkeli

St. Andrewsin yliopiston analyyttisen teologian professori Oliver Crisp on äskettäin julkaissut kirjan sovituksesta (Participation and Atonement 2022). Prof. Olli-Pekka Vainio haastatteli Crispiä tämän helmikuisen Suomen vierailunsa yhteydessä siitä, mitä sovitus oikeastaan merkitsee.  

Lue koko artikkeli

“Mikä on elämän tarkoitus” on yksi vanhimmista – ellei vanhin – filosofian kysymyksistä. Kysymys ”mikä tekee elämästä merkityksellistä” on sen sijaan noussut filosofisen debatin kohteeksi vasta 2000-luvulla. Yksi keskustelun keskeisiä kysymyksiä on se, mikä rooli Jumalan olemassaololla olisi elämän merkitykselle. Lee Wakeman tekee aiheesta analyyttisen teologian väitöskirjaa St. Andrewsin yliopistossa, Skotlannissa. Hän esitteli näkemyksiään merkityksestä viime helmikuussa Helsingin yliopistolla järjestetyssä analyyttisen teologian työpajassa (Helsinki Analytic Theology Workshop). Wakemania haastatteli Lari Launonen.

Lue koko artikkeli

Kolonialismi kuuluu niihin ismeihin, jotka saavat aikaan nykyihmisissä inhon tunteita. Mutta mistä historiallisessa kolonialismissa oikeastaan oli kysymys? Oxfordin yliopiston moraali- ja pastoraaliteologian professori Nigel Biggarin suurteos Colonialism: A Moral Reckoning valottaa monitahoisen ilmiön taustoja.

Lue koko artikkeli

Teologi Thomas Jay Oord on äskettäin väittänyt kirjassaan Kaikkivaltiuden kuolema ja rakkausvaltiuden synty, että kristillisen teologian tulisi monenlaisten ongelmien vuoksi omaksua uusi, Jumalan kontrolloimatonta rakkautta korostava käsitys Jumalan toiminnasta. Julkaisemme Ryan T. Mullins arvion Oordin argumentaatiosta, joka on Mullinsin mielestä pohtimisen arvoista, muttei lopulta kuitenkaan vakuuttavaa. 

Lue koko artikkeli

Tahdonvapauden vesilasissa kiehuu taas pienimuotoinen myrsky, jonka laineet liplattavat sanomalehtien tiedesivuille asti. Tänä syksynä on ilmestynyt kaksi englanninkielistä kirjaa tahdonvapaudesta, joita yhdistää moni tekijä. Kumpikin on biologian ja neurotieteen asiantuntijan kirjoittama. Molemmat kirjat tarkastelevat ihmisen käyttäytymistä evoluution ja aivotoiminnan valossa. Johtopäätökset ovat kuitenkin täysin päinvastaiset. Aku Visala arvioi Robert Sapolskyn Determined (2023) ja Kevin Mitchellin Free Agents (2023) kirjat.

Lue koko artikkeli

Uskonnolliset kokemukset, mutta myös moraaliset ja esteettiset kokemukset osoittavat johonkin muuhun kuin naturalistiseen selitykseen. Maikki Aakko esittää, että teistinen maailmankuva selittää näitä paremmin, sillä siihen kuuluu ei-luonnollisia normatiivisia ominaisuuksia kuten kauneus ja hyvyys.

Lue koko artikkeli

Joku viisas on todennut, että ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. Mutta yritettävä on silti. Olli-Pekka Vainio luki kolme teosta, jotka yrittävät tätä kunnianhimoista tehtävää. Minkään kirjan ennustukset eivät ole erityisen rohkaisevia.

Lue koko artikkeli

Jumalan kätkeytyneisyydestä johtuva epäusko on nostettu jopa pahan ongelmaan verrattavaksi haasteeksi Jumalan olemassaololle. Lari Launonen avaa uskonnonfilosofi J.L. Schellenbergin argumenttia, jonka ydinväitteenä on, että vilpitön epäusko on ristiriidassa Jumalan olemassaolon kanssa.

Lue koko artikkeli

Manipuloinnilla voi olla monia muotoja. Aku Visala esittelee ajankohtaiseksi muodostuneita käsitteitä paskapuheesta ja päänsotkemisesta. Miten ne eroavat esimerkiksi valehtelusta ja millaisia seurauksia niistä on yksilö- ja yhteisötasolla?

Lue koko artikkeli

Uusateistista liikettä sekä uskonnon ja tieteen vastakkainasettelua on jo kiusaus pitää menneen talven lumina. Tässä arvioitava teos Alkuräjähdyksistä uskomuksiin (Reuna 2023) tarjoaa kuitenkin yhdistelmän tähtitieteen popularisointia ja nostalgista uskontokritiikkiä: Teoksen mukaan tieteellinen ajattelu ja usko ovat syvässä ristiriidassa.

Lue koko artikkeli

Ajatus sielusta kuuluu kristinuskon ohella myös moneen muuhun uskontoon, mutta monet nykyajattelijat uskovat ihmisen olevan pelkästään aineellinen. Voiko tieteeseen uskova kuitenkin hyväksyä myös aineettoman sielun olemassaolon? Onko kartesiolaisuus ruma sana, ja mitä sielulla ylipäätään tarkoitetaan? Teologi-filosofi Joshua R. Farris avaa kysymyksiä Areiopagin Rope Kojosen haastattelussa.Lue koko artikkeli